maanantai 6. tammikuuta 2014

Matkantekoa mollissa - 5.1

Matkanteon alkuhuuma taittui lapsen kuumeen myötä tervassa etenemiseksi. Vaikka kuume oli taittunut veimme muksun paikalliselle klinikalle tarkastukseen, koska hän ei suostunut juurikaan syömään ja yskä ja lima vielä vaivasivat. Nälkäisen ja flunssaisen lapsen itkiessä lääkärissä 9000 kilometrin päässä kotoa omakaan olo ei ole kuin vuoden isällä. Noh, ainakin saimme diagnoosin (common cold) ja muutaman lääkepurkin. Koko lysti maksoi n. 12 € joten matkavakuutusta ei tullut tarvittua.

Tässä vaiheessa viisas isä kysyisi itseltään; Haluanko lapseni tai kanssamatkustajien hyvinvoinnin vuoksi että sairas muksu parkuu koko 10 tunnin yöjunamatkan? Niin kysyisi ehkä viisas isä, minulla taas oli jo junaliput ostettuna. Huonoihin enteisiin uskomatta jatkoimme itsepintaisesti kohti pohjoista. Hyppäsimme yöjunaan kohti Chiang Maita, pohjoisen pääkaupunkia. Junat ovat ainakin näin sesonkiaikaan tupaten täyteen buukattuja, joten kannattaa varailla punkkapaikat useampaa päivää etukäteen. Saimme onneksi lauantaina ostettua peruutuspaikat sunnuntain yöjunaan, ainoat kaksi vapaata paikkaa.

Itse makuuvaunu oli varsin hauska viritys. Ainakaan kakkosluokassa vaunussa ei ole varsinaisesti omia hyttejä, vaan normaalilta vaikuttava istumavaunu muutettiin muutamalla penkinkäännöllä nerokkaaksi kaksikerroksiseksi makuuvaunuksi, jossa kerrossängyt ovat käytävän varrella. Koska juna oli täyteen varattu, saimme hankittua vain yläsänkypaikat. Tämä aiheutti aluksi pientä kauhua, koska sänky oli melko kapea eikä lapsiturvallisuutta ollut mietitty, tuttuun kaakkois-aasialaiseen tapaan. Kun loputtomalta tuntuva rinkkojen kaivelun, sängyille kiipeilyn, hammaspesujen ja  tyynyjen pöyhinnän touhotus oli ohi, alkoivat asiat näyttää hiukan valoisemmilta. Vedimme yläsängyn verhot eteen ja ilta päättyi Tatun ja Patun merkeissä. Epäilymme lapsen unenlahjoista osoittautuivat vääriksi, sillä otus nukahti yläpunkkaan lähes ennätysajassa, jatkaen unia aina aamuun ja Chiang Maihin saakka.

Thaimaan raideliikenteen keinahtelu suo pientä lohtua pienille ja isoille.
(Ravintolavaunun brittituristitkin hyytyivät lopulta, eikä ovenraosta kaikuvia "ice cold!"-huutoja tai backpackereiden vonkausyrityksiä tarvinnut kuunnella koko yötä.)
Teemu

Opittua
- jos matkustat thaimaassa yöjunalla lapsen kanssa, varaa alapunkka. Yläsängyssä ei ole laitoja ja se on kapeampi.
- Varaa liput useampaa päivää etukäteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti